Turmaliinit

Turmaliini on todellinen kameleontti. Sitä voi löytää melkeinpä minkä värisenä hyvänsä. Erityisesti vihreät ja punaiset sävyt ovat suosittuja, mutta värejä löytyy myös keltaisista, oransseista ja sinisistä. Nykyään erilaiset rusehtavat värit ovat loistava ja yksilöllinen vaihtoehto maanläheisistä väreistä pitävälle. Mustaa turmaliiniakin on olemassa. Tätä ns. schörliä, on perinteisesti käytetty puhdistamaan tuhkat piipusta, sillä turmaliini on pietsosähköinen ja varautuu lämmöstä.

Turmaliineja esiintyy myös monivärisinä, ns. vesimeloniturmaliinissa kiven ulkoreuna on vihreä ja sisäosa punainen. Tällaisista kivistä saa upeita moderneja koruja. Turmaliini on myös toisella tapaa monivärinen. Sille ominainen ns. pleokroismi aiheuttaa sen, että kiven väri vaihtuu eri suunnista katsottuna. Taitava hioja osaa ottaa tämän huomioon ja loihtii kiveen eloa.

Esimerkiksi ovaalissa kellanvihreässä turmaliinissa saattavat päädyt olla väriltään sinivihreät.

Jos turmaliini ei kuulostanut sinusta ennestään tutulta, ei se ole mikään ihme. Omaksi jalokiveksi se tunnistettiin vasta 1800-luvulla. Siihen mennessä vihreitä turmaliineja pidettiin smaragdeina, punaisia rubiineina.

PARAÍBA-TURMALIINI

Nyt niin ajankohtainen paraíba-turmaliini on suhteellisen tuore tulokas jalokivimarkkinoilla. Vasta 1980-luvun lopulla Brasilian Paraíban alueelta löydetty, mutta jo täysi supertähti. Tähän on syynä ennen kaikkea ne hämmästyttävän intensiiviset värisävyt muutenkin jo värikkäässä turmaliiniperheessä. Erikoisen hohtavat värit elbaiittityypin turmaliineihin aiheuttaa kupari.

Paraíba-turmaliinien väriskaala ulottuu vihreästä sini-vihreään, vihertävänsinisestä safiirinsiniseen ja purppurasta-violettiin. Erityisesti turkoosit sävyt innostavat paatuneenkin gemmologin luonnehtimaan väriä mm. sanoilla uima-altaansininen, neon- tai fosforinsininen. Kivi loistaa heikommassakin valaistuksessa.

Superkiven huonot puolet ovatkin sitten monet. Turmaliini on pehmeähkö jalokivi ja helposti sähköistyvä, joten se kerää pölyä, joka voi naarmuttaa kiveä huolimattomasti puhdistettaessa. Alkuperäinen turmaliinien löytöpaikka Brasiliassa on pieni ja kaivettu tyhjäksi kivien hintojen noustessa yhä korkeammaksi. Löydetyt kiteet ovat usein pieniä ja rikkoutuneita ja kivimateriaalissa on paljon sulkeumia. Uudet löytöpaikat ensin 2000-luvun alussa Nigeriassa ja pari vuotta myöhemmin Mosambikissa ovat helpottaneet tilannetta, vaikka tästä alkoi taisto puritaaneja vastaan: Saako Afrikasta löydettyjä kuparia sisältäviä elbaiitteja kutsua paraíba-turmaliineiksi? GIA:n mukaan saa.

Kiitos, Heitor Dimas Barbosa, mainari Brasiliasta! Jännittävän kiven löysit.